Maalämpöpumput omakotitaloon ja kiinteistöihin

Toimitusvalikoimaamme kuuluvat NIBE maalämpöpumput, vesilämpöpumput, ilmavesilämpöpumput, kalliolämpöpumput sekä yleisimmät ilmalämpöpumput. Lämpöpumpun vuosihyötysuhde ( lämpökerroin eli COP-arvo ) on uusilla tekniikoilla jopa 5, eli yhdellä ostetulla sähkökilowattitunnilla saat 5 kilowattituntia lämpöenergiaa. Lämpöpumput soveltuvat niin omakotitalojen, rivitalojen kuin kerrostalojen ja toimi-, varasto- tai tuotantotilojen pää- tai lisälämmönlähteeksi. Lämpöpumpun voi asentaa uudiskohteisiin tai saneerauskohteisiin ja päälämmönlähteenä sen elinkaarikustannus on kaukolämpöä ja sähkölämmitystä edullisempi vaihtoehto useimmissa kohteissa.

Lämmitysjärjestelmän kokonaistoimitus koostuu laajimillaan lämpöpumpusta, lämpökaivosta ja asunnon vesikiertoisesta lämmönjakojärjestelmästä, esimerkiksi lattilämmityksestä. Lämpöpumput ja -kaivot sekä lämmönkeruuputkiston pituus mitoitetaan aina kohteen mukaan. Laskennallisesti voidaan alustavasti arvioida mm. järjestelmän energian kulutusta ja takaisinmaksuaikaa verrattuna muihin järjestelmiin. Kokonaistoimitukseen kuuluu lämpöpumppujärjestelmän mitoitus, asennus, säätö ja käyttöönotto. Voit käyttää kotitalousvähennystä asennukseen kuuluvan työn osalta.

Tarjoamme:

- Kokonaistoimitukset kilpailukykyiseen hintaan
- Ammattitaidolla tehdyt siistit ja normien mukaiset asennukset
- Mitoitamme tarpeisiinne vastaavan tuotteen
- Markkinoiden tehokkaimmat ja luotettavimmat lämpöpumput

Lämpöpumpun edut:

- Huomattava säästö lämmityskustannuksissa
- Luotettava ja pitkäikäinen tekniikka
- Helppokäyttöisyys ja vaivattomuus

Maalämpöpumput

Maalämpöpumpun ja -järjestelmän on asentaminen onnistuu nopeasti. Lämpöpumppujen vuosihyötysuhteet ( lämpökerroin eli COP-arvo ) vaihtelevat laiteratkaisusta riippuen välillä 3…5, eli yhdellä ostetulla sähkökilowattitunnilla saat 3…5 kilowattituntia lämpöenergiaa koko asuinrakennuksen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Lisäksi maalämpöpumppu on ympäristöystävällinen, vähentäen ilmaan pääsevien rikkiyhdisteiden määrää alle puoleen. Tyypillisessä suomalaisissa omakotitalossa energiankulutus (lämmitys ja käyttövesi) on 20 000…30 000 kWh/vuosi.

Suomessa tavallisimmat järjestelmät ovat maasta tai kallioperästä lämmön ottavia ja veteen luovuttava. Käytössä on myös vesistöjen lämpöä käyttäviä lämpöpumppuja. Maaperää, kallioperää tai vesistöä lämmönlähteenä käyttävä lämpöpumppu voidaan mitoittaa koko lämmitystarpeen kattavaksi. Täydellinen omakotitalon maalämpöpumppu käyttövesivaraajineen voidaan tarvittaessa sijoittaa tavanomaisen komeron (n. 70 x 70 cm) tilaan.

Ilmavesilämpöpumput

Ilmalämpöpumput voidaan jakaa kahteen tyyppiin: ilma-vesi ja ilma-ilma. Ilma-ilma-pumput lämmittävät ilmaa, joka puhalletaan taloon puhaltimen avulla. Ilma-vesi-pumput, liitetään talon vesikiertoiseen järjestelmään. Siinä missä tutumpi ilma-ilma-pumppu alentaa lämmityskustannuksia, voidaan myös ilma-vesi-pumpulla lähtökohtaisesti säästää jopa 60 % verrattuna nykyisiin sähkökustannuksiin. Ilmavesilämpöpumpun etuna on helppo asennattevuus, koska se ei tarvitse keruuputkistoa ja ulkoyksikön sijoituispaikalla ei ole erityisiä vaatimuksia. Sen voi asentaa myös nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle. Ilmavesilämpöpumppu voidaan asentaa maantieteellisesti mihin tahansa, mutta kokonaisteho on suurempi maan lauhemissa osissa.

Poistoilmalämpöpumput

Rakennuksesta poistettava poistoilma sisältää lämpöenergiaa, jota voimme hyödyntää ja siten alentaa tuntuvasti lämmityskustannuksia. Uudisrakentamisesta koskevien rakentamismääräysten mukaan sisäilman tulee vaihtua kokonaan kahden tunnin välein. Samoin määrätään, että vähintään 45 % poistoilman sisältämästä energiamäärästä on otettava talteen rakennuksen lämmitykseen.

Poistoilmalämpöppu soveltuu erinomaisesti kotitalouksien lisäksi toimistojen ja liikerakennusten lämmitykseen. Poistoilmalämpöpumppu käytää lämmönlähteenään asunnosta koneellisesti poistettavaa vaihtoilmaa. Lähes puolet tarvittavasta lämpöenergiasta saadaan poistoilmasta. Poistoilmalämpöpumpulla voidaankin Etelä-Suomessa peittää yli 50% lämmitysenergian tarpeesta. Talteen otetulla lämmöllä lämmitetään käyttövettä ja vesikiertoista lämmitysverkostoa. Perinteisen sähkökattilan energian kulutus (lämmitys ja käyttövesi) on vuodessa noin 20 000…30 000 kWh.  Täydellinen omakotitalon poistoilmalämpöpumppu käyttövesivaraajineen voidaan tarvittaessa sijoittaa tavanomaisen komeron (n. 70 x 70 cm) tilaan. Kovilla pakkaskeleillä tarvitaan lisälämmitystä, joka on toteuttu sähkövastuksella.

Ilmalämpöpumput

Toimitamme ja asennamme Panasonic, Sanyo ja Hitachi ilmalämpöpumppuja. Ilmalämpöpumppu on investoinniltaan edullisin ja viihtyisyyttä lisäävä lisälämpölähde asuntoihin ja toimitiloihin. Ilmalämpöpumppu kierrättää ilmaa huonetilassa, ja siten pitää lämmön tasaisena lattiasta kattoon poistaen ikävän vedon. Ilmalämpöpumpulla tuotu lisälämpö auttaa säästäämään huomattavasti lämmityskustannuksissa, koska sen sähkökulutus on vain murto-osa huonetilaan tuodusta energiasta.

  • Sopii uuteen ja vanhaan taloon. Asentaminen onnistuu nopeasti yhdessä päivässä
  • Huomattava säästö energiakuluissa, alhaiset käyttökustannukset ja edullinen hankintahinta, säästää parhaimmillaan puolet lämmityskustannuksissa
  • Luotettava ja pitkäikäinen tekniikka
  • Helppokäyttöinen ohjaus yksinkertaisen kaukosäätimen avulla
  • Lyhyt takaisinmaksuaika
  • Tasoittaa lämmön koko huonetilassa
  • Lämmittää talvella, poistaa kosteutta ja ilman epäpuhtauksia sekä viilentää kesällä
  • Tehokas ilmansuodatin suodattaa sisäilman epäpuhtauksia ja vähentää allergiakotien oireilua

Ilmalämpöpumppu on erillinen laitteisto, jonka toiminta ei ole riippuvainen rakennuksen muusta ilmastointi- tai lämmitysjärjestelmästä. Siten sopii mainiosti nykyisen lämmitysjärjestelmän täydentäjäksi uusiin että vanhoihin asuntoihin, kuten myös kesäasuntoihin, yritysten toimitiloihin, konttoreihin ja pieniin teollisuuskiinteistöihin. Ilmalämpöpumpun ulko- ja sisäyksiköt asennetaan seiniin. Keveinä ja mitoiltaan kompakteina ne soveltuvat myös perinteisiin suomalaisiin puurakenteisiin.

Ilmalämpöpumppu poistaa jäähdytyksen yhteydessä sisäilmasta kosteutta jopa 1…2 litraa tunnissa. Ilmalämpöpumpun suodattimien läpi kiertää tunnissa koko huoneiston ilmamassa, joka on noin 300…500 m3. Huoneilmassa oleva pöly kerääntyy suodattimiin, joista se on helppo poistaa pölynimurilla siivouksen yhteydessä. Ilmalämpöpumppu myös helpottaa allergioita ja astmaa kärsivien oloa. Huoneilman pölyisyys vähenee ja kesällä ikkunoita tai ovia ei tarvitse pitää auki tuulettamista varten, kun ilmalämpöpumppu pitää sisäilman lämpötilan halutun viileänä. Kauttamme saatavien ilmalämpöpumppujen erinomaisen ilmansuodatus- ja puhdistuskyvyn on todettu mittauksissa poistavan ilmasta mm. ruuanlaitosta ja tupakoinnista aiheutuvia epämiellyttäviä hajuja.

Ilmalämpöpumppu on yksinkertainen käyttää, viileää tai lämmintä sisäilmaa saa napin painalluksella tai automaattisesti halutun huonelämpötilan mukaisesti, sillä ilmalämpöpumppua ohjataan helppokäyttöisen kaukosäätimen avulla. Kaikki toiminnot voidaan ohjata käsin tai automaattisesti annettujen arvojen mukaan. Esimerkiksi haluttu sisälämpötila, virtausten säätö, puhallinnopeuden säätö, ajastus tai yölämpötilan alennus takaavat sen, että olosuhteet sisällä ovat luonnolliset, sopivan lämpimät tai viileät.

Lämpöpumpun toimintaperiaate

Pientalojen lämmitys on lukumäärältään suurin lämpöpumpun yksittäisistä käyttökohteista. Lämpöpumpun toimintaperiaate on tuttu esim. jääkaapista, lämpöpumppu toimii yksinkertaisesti päinvastoin: pumpaten kylmän sijasta lämpöä.

Maalämpöpumppu tarvitsee sähkö-energiaa vain kompressorille, kiertovesipumpulle ja maaliuospumpulle, varsinainen lämmitykseen tuleva energia kerätään maasta keruuputkiston avulla keruunesteeseen. Lämpöenergia siirretään kylmäaineen sekä lämmönvaihtimen avulla keruunesteestä omakotitalon lämmitykseen. Keruuputki voidaan porata kallioon tai sijoittaa putkisto maaperään tai vesistöön. Keruuputkisto on tyypillisesti muoviputkea, jonka halkaisija on 40…50 mm. Lämpöäsiirtävänä liuoksena käytetään jäätymätöntä vesi-etanoli seosta. Lämmönlähteenä maaperä, vesistö tai kallioperä lämpeää kesän aikana takaisin normaalilämpötilaansa. Kasvillisuuden ei ole todettu vahingoittuvan maalämpöpumpun putkiston vuoksi.

Poistoilmalämpöpumppu tarvitsee sähkö-energiaa vain kompressorille, poistoilmapuhaltimelle, kiertovesipumpulle ja lisäsähkövastukselle, varsinainen lämmitykseen tuleva energia kerätään talteen poistoilmasta lämmönsiirtimen avulla. Eri tiloista tuleva (keittiö, wc, sauna, vaatehuone ym.) tuleva huonelämpöinen poistoilma kerätään lämpöpumpulle. Lämpöenergia siirretään kylmäaineen avulla edelleen omakotitalon lämmitykseen. Lämpöpumppu voi lämmittää mallista riippuen käyttövettä, vesikiertoista lämmityspiiriä sekä tuloilmaa. Lopulta poistoilma viedään poistoilmapumpun kautta ulos rakennuksesta.

Ilmavesilämpöpumppu tarvitsee sähkö-energiaa vain kompressorille, puhaltimelle ja kiertovesipumpulle, varsinainen lämmitykseen tuleva energia kerätään talteen ulkoilmasta lämmönsiirtimen avulla.

Lämpöpumpun prosessi

Keruuputkistossa kiertävä neste/ulkoilma/poistoilma virtaa lämpöpumpun höyrystimen (lämmönsiirrin) (2) läpi, jossa keruunesteestä siirtyy lämpöenergiaa kylmäaineeseen. Keruunesteen lämpötila laskee, kun kylmäaine höyrystyy. Kylmäaineen faasimuutos nesteestä höyryksi sitoo energiaa keruunesteestä. Kylmäaineen lämpötila on höyrystimessä alhainen, alle 0 astetta. Höyryn olomuodossa oleva kylmäaine kulkee höyrystimestä kompressorin imupuolelle. Kompressorissa (1) kylmäaine ”puristetaan kasaan” , jolloin höyryn paine ja lämpötila nousevat. Kompressorin jälkeen kuuma höyry johdetaan lauhduttimeen (lämmönsiirrin) (3), jossa höyrystä siirtyy lämpöenergiaa lämmityspiiriin. Kuuma höyry lauhtuu, eli muuttuu nesteeksi. Kylmäaineen faasimuutos höyrystä nesteeksi vapauttaa energiaa lämmityspiiriin. Lauhduttimen jälkeen nesteytynyt kylmäaine virtaa kuivaimen ja paisuntaventtiilin (4) läpi höyrystimeen, jossa paine ja lämpötila laskevat rajusti. Höyrystimessä kylmäaine jälleen sitoo lämpöenergiaa keruupiiristä, ja seuraava kierros alkaa kylmäaineen palatessa kompressoriin.

Mitoitus

Lämpöpumpun kompressorin mitoituksen lähtökohtana on talon energiantarve vuoden kylmimpinä päivinä. Koko maalämpöjärjestelmän mitoitus voi perustua, joko täystehomitoitukseen tai osatehomitoitukseen. Lämpöpumppujärjestelmän lämpökerroin muodostuu monesta osatekijästä. Siihen vaikuttavat oleellisesti lämmitysjärjestelmän toiminta ja lämmönlähde. Osatehomitoituksessa kompressorin on katettava noin 70…80 % talon tehontarpeesta. Tämä tarkoittaa, että vuosittaisesta energian tarpeesta katetaan 95…97 %. Tämä perustuu siihen, että todella kylmiä päiviä (kylmempää kuin -15…-25 C) on harvoin. Rinnakkaiskäytössä lämpöpumpulla tuotetaan lämpöä jatkuvasti , vain vajaus katetaan lisälämmityksellä. Sähkövastuksella tuotetaan näin ollen 3…5 % vuotuisesta energian tarpeesta. Osatehomitoituksella vältetään kompr

essorin liian usein tapahtuva käynnistyminen ja saadaan mukavan tasainen sisälämpötila. Osatehomitoituksella investointikustannukset ovat pienemmät kuin täystehomitoituksella, koska maalämpöpumpun kompressori on ominaisteholtaan matalampi ja sitä kautta porareiän syvyys pienempi. Täystehomitoituksessa kompressorin on katettava 100% talon tehontarpeesta. Täystehomitoitettu maalämpöpumppujärjestelmä on energiataloudellisin, kun käytetään portaattomalla kierrosluvun säädöllä eli invertteriohjauksella varustettua kompressoria maalämpöpumpussa. Invertteriohjausta käytetään maalämpöpumpun kompressorin tehon säätöön.